Täyteläinen poropiiras

Jääkaappiin oli jäänyt poro-voileipäkakun teon jäljiltä pussillinen kylmäsavupororouhetta sekä savuporotuorejuustoa puoli rasiallista. Olen useasti kuolannut Kinuskikissan sivulla poropiirakkaa, mutta sen kokeileminen vain on jostain syystä jäänyt. Nyt päätin tarttua viimein tuumasta toimeen ja tekaista sellaisen. Himpun muokkasin Kinuskikissan ohjetta, mutta tällaisella reseptillä onnistuin saamaan myös aikaan vahvanmakuisen ja herkullisen piiraan:

Pohja: 

3 dl täysjyvävehnäjauhoja

1 dl spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl emmentaljuustoraastetta
150 g voita
½ dl kylmää vettä

Täyte:
1 sipuli
125 g kylmäsavustettua poroa rouheena
100 g raejuustoa
1 ½ dl mozzarella-juustoraastetta

100 g savuporotuorejuustoa
2 munaa
2 dl kevytkermaa
1 dl persiljasilppua
2 tl piparjuuritahnaa
mustapippuria

Pinnalle:
1 dl emmentalia raasteena

Koristelu:
persiljaa tai herneenversoja


Sekoita kulhossa jauhot, leivinjauhe ja juustoraaste. Nypi joukkoon voi. Lisää nopeasti sekoittaen kylmä vesi. Painele kevyesti voidellun, ison piirasvuoan (halkaisija n. 27 cm) pohjalle ja reunoille. Pistele pohjaa haarukalla. 

Hienonna sipuli ja kuullota sitä hetken aikaa paistinpannulla öljytilkassa. Laita kaikki täytteen ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi. Kaada pohjan päälle. Ripottele pinnalle emmentalia. Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia. Suojaa foliolla, jos pinta meinaa tummua liikaa. Koristele halutessasi herneenversoilla tai persiljalla.

.

Mansikkaa ja mascarponea

Olen melkeinpä järestään täyttänyt mansikka-täytekakut rahkaisella kermalla ja tuoreilla mansikoilla sekä kostuttanut vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Tällä kertaa menin muutoin saman kaavan mukaan, mutta rahkakerman tilalle teinkin mascarponekerman, joka oli jämäkkää ja aivan eri makuista kuin mihin huushollissamme ollaan totuttu. Mascarponekermaa oli valtavan hyvä levittää kakun reunoille ja se jäi siihen nätisti, mikä oli itsellenikin yllätys. Kakku maistui erilaiselta, mutta minun mielestäni ihanan täyteläiseltä ja herkulliselta! 

Eikä kakkua juuri kyllä jäänyt kahvipöytäilyn jäljiltä... 

18 cm vuokaan tehdystä 3 kananmunan pohjasta tuli juuri passelin korkuinen ja täytteeseen sekä kuorrutukseen riitti hyvin seuraava määrä raaka-aineita:

3 dl vispikermaa

250 g mascarponejuustoa

½ tl vaniljajauhetta

3/4 dl tomusokeria 

Vispasin kerman ja sekoitin vatkaimella hurruuttaen mascarponen joukkoon. Maustoin vaniljalla ja tomusokerilla.

Koristeita sokerimassasta

Välillä urakoin sokerimassakukkia ja -lehtiä yms. Kun yhden illan käyttää siihen ja kuivattaa ne hyvin, niin niistä riittää koristeita moneen kakkuun. Sillä kuivatettuina hyvin ne säilyvät pitkiäkin aikoja, ellei sitten taloutemme pieni sokerihiirulainen satu käymään varastoilla... ;) 

Dr. Öetkerin sokerimassat ovat mielestäni oikein hyviä tähän tarjoitukseen ja hinta-laatu- suhdekin on kohdillaan. Siksi käytän useimmiten sitä koristeideni värkkäämisessä!

Tällä erää tuli myös leppäkerttuja perheellisen verran, sillä kaverini tilasi 1-vuotiaalle tyttärelleen kakun, jossa myös niitä sai mielellään olla. 

Suureksi harmikseni olen joutunut ostamaan Toffifee- namusia, jotta saan kukilleni hyviä kuivatusalustoja. Toisinaan alustoille on lisääkin tarvetta! ;) Hih...

 

Piirun parempi porkkanakakku

Rakastan yhä vaan selailla toisten leipojien blogeja ja tuntuu, että välillä päätteen edessä menee useampi tovi, kun jää selailemaan ja ihailemaan upeita sivustoja herkullisine resepteineen. Yksi näistä tällaisista on blogi nimeltään Wicked sweet kitchen. Siellä on kauniita kuvia, ihania leivonnaisia sekä hyviä reseptejä, joista olen muutamia kokeillut itsekin. Sieltä bongasin myös tämän hurrrrrrjan hyvän porkkanakakkuohjeen, jota ole tehnyt kuppikakku-versionakin. Josko olen aina rakastanut porkkanakakkua, niin tämä ohje vahvisti vain rakkauttani kyseiseen leivonnaiseen. Täydellistä, ettenkö sanoisi!

Aviomieheni täytti taannoin pyöreitä ja juhlistimme tätä rakkaiden ympäröimänä mitä upeimmassa paikassa, Jäppilässä, Matinvuoressa. 

Ruokaa oli monensorttista ja leivonnaisiakin tietty. Tyttäremme olivat suuren suurena apuna juhlien valmistelussa, etenkin leivonnaisten koristelupuoli oli heidän aluevaltaustaan tällä kertaa. He taiteilivat mm. sokerimassasta porkkanoita, jotka sitten laitettiin kakkujen päälle. Ja olivat vallan ylpeitä työnjälkeensä, kuten allekirjoittanutkin. <3

3 dl vehnäjauhoja

½ tl leivinjauhetta

½ tl ruokasoodaa

1 tl kanelia

1/4 tl muskottipähkinää

1/4 tl inkivääriä

½ tl kardemummaa

1/4 tl suolaa

3 dl hienoa porkkanaraastetta

1 3/4 dl sokeria

3/5 dl muscovadosokeria

2 kananmunaa

1 3/4 dl rypsiöljyä

Kuorrutus:

200g huoneenlämpöistä maustamatonta tuorejuustoa

100g huoneenlämpöistä voita

n.7 dl tomusokeria

 ½ tl vaniljajauhetta

1 tl kanelia

 1. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja laita sivuun odottamaan. Voitele halkaisijaltaan 20-22cm irtopohjavuoka.

2. Vatkaa sähkövatkaimella sokeria, muscovadosokeria ja kananmunia minuutin ajan, niin että ne sekoittuvat hyvin. Lisää rypsiöljy vähän kerrallaan ja vatkaa koko ajan, kunnes taikina on tasaista, n. 2 minuutin ajan.

3. Lisää hieno porkkanaraaste ja siivilöi kuivat ainekset sekaan. Sekoita nuolijalla tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina vuokaan ja paista uunin keskitasolla n. 30 minuuttia. Kokeile vielä tikulla, jotta siihen ei tartu taikinaa. Anna jäähtyä ennen kumoamista.

4. Tee sitten kuorrutus. Vatkaa ehdottomasti huoneenlämpöinen tuorejuusto ja voi, kunnes ne ovat täysin sekoittuneet keskenään. Siivilöi tomusokeri joukkoon vähän kerrallaan, vatkaa koko ajan. Lisää myös loput ainekset. Maista. 

Leikkaa kakku kahteen osaan. Laita puolet kuorrutuksesta kakkupohjien väliin ja toinen puoli kakun päälle. Koristele haluamallasi tavalla. 

Marjaisa kääretorttu

Meidän keittiössä usein paistettava rukiinen kääretorttupohja sai tällä kertaa sisälleen tuoreita pensasmustikoita sekä vadelmia. Marjojen alle levitettiin kermavaahtoa, mikä oli meidän lasten mielestä aivan liian kermainen ja he olisivat kaivanneet sen kaveriksi ehdottomasti hapanta rahkaa. Mutta muutoin kääretorttu kyllä maistui ja tuoreet marjat olivat herkkua kääreiden sisällä! 

pohja:

5 kananmunaa

1½ dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

2 dl ruisjauhoja

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita muut kuivat ainekset keskenään ja siivilöi mukaan varovasti nuolijalla käännellen. Levitä tasaisesti leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 225 asteessa n. 8 minuuttia tai uunista riippuen. Kumoa sokeroidulle voipaperille leivinliinan päälle ja kääri rullalle jäähtymään.

Vatkaa täyte ja mausta vaniljalla sekä tomusokerilla. Levitä jäähtyneelle levylle ja ripottele marjat päälle. Rullaa tiukaksi kääreeksi ja laita jääkaappiin n. puoleksi tunniksi muotoutumaan. Koristele haluamallasi tavalla. 

Matkalaukku vol. 2

Kavereilleni tekaisin taannoin 40-vuotiskaakun. He toivoivat matkalaukkua, jollaisen jokin aika sitten tein, mutta heille tärkeillä aiheilla, joilla olikin hauska tarina. Jääköön se kumminkin salaisuudeksi, sen verran henkilökohtaisia asioita on kyseessä...

Pohjana on vaalea gluteeniton ja täytteenä tuoretta mansikkaa pieninä kuutioina sekä vaniljajauheella ja tomusokerilla maustettua kermavaahtoa. Sokerimassapäällisen alla on vaniljainen voikreemi pitämässä kakun muotoa koossa lämpimälläkin kelillä. 

Ristiäis-Brita

Ristiäisiin toivottiin vain "jonkinlaista" kakkua. Oli melkoisen vapaat kädet alkuun ehdottaa, että millaisella lähdettäisiin liikkelle. Sokerimassapäällysteinen täytekakku ei ollut pikkumiehen isän toiveissa, koska oli taannoin sellaista joissakin juhlissa saanut ja oli kuulemma ollut aivan liian makeaa. Joten näin ollen yksi vaihtoehto sulkeutui pois joukosta.

Ehdottelin erilaisia vaihtoehtoja, joiden myötä päädyttiin Brita-kakkuun runsaalla määrällä tuoreita vadelmia ja täytteeksi sitruunaista rahkakermaa. 

Itse kakkupohjat on tehty reseptillä, jonka olen jo aiemmin päivittänyt blogiini (Brita).

Koristeeksi halusin yksinkertaisesti vain reilusti vadelmaa ja sitruunamelissaa sekä sokerimassavauvan juhlan teemaväreillä eli vaaleanvihreällä ja keltaisella. Kakku onnistui mielestäni hyvin ja siitä tuli jollain tapaa hyvin herkän näköinen. Maistuikin kuulemma vieraille niin ettei juuri tähteeksi jäänyt. 

 Ja siitä itse olen aina eniten otettu!