Rustiikkinen pataleipä

Olen aiemmin ollut melkoisen huono leivän leipoja siinä mielessä, etten juuri ole leipiä leivoskellut karjalanpiirakoita tai rieskaa tai perussämpylöitä lukuunottamatta. Viime aikoina olen innostunut paljonkin kyseisestä aiheesta ja olen uskaltautunut kokeilemaan tätäkin puolta leipomisessa enemmän. Se mikä siihen on minua ajanut, niin ehdottomasti yksinkertaisuudessaan vain se lämmin, vasta uunista nostettu leipä. Mikään ei ole ihanampaa, kuin juuri paistettu, tuore leipä, vielä lämmin ja sen päällä voita tai Oivariinia! 

Se on suuri heikkouteni kieltämättä juuri tällä hetkellä... Melkeinpä muutoin sama, millainen leipä on kyseessä!

Ensimmäistä kertaa kokeilen pataleipää alla olevalla, tärkeältä leipoja-ystävältäni saamalla reseptillä ja se vei meidän perheen naisten kielen kyllä mennessään, massuun saakka melkeinpä! :D

Ja vielä kun sain ihanan, kauan haaveilemani Sarpanevan padan, niin siinäpä oli yhtälö tekoa vaille valmiina! 

 

7 dl vehnäjauhoja
1 tl kuivahiivaa
1-2 tl suolaa tai maun mukaan
3,5 dl vettä
 

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää vesi ja kääntele puulastalla sekaisin. Ei tarvitse eikä saa vaivata. Ripottele päälle jauhoja. Peitä kelmulla ja kohota huoneen lämmössä kaksinkertaiseksi eli noin tunti menee.

Pyörittele kohonnut taikina nopeasti palloksi jauhojen avulla ja kääri löyhästi kelmuun. Kohota leivinliinan alla vielä 30 minuuttia.

Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Pata saa olla isohko, jotta leivällä on siellä tilaa. Lämmitä pata kuumaksi ja pyöräytä sitten taikina pataan. Leivän pinnalle saa jäädä jauhoja. Laita sitten padan kansi päälle ja pata uuniin 30 minuutiksi. Ota kansi pois ja paista, kunnes leipä on kauniin kullanruskea. Syö ja nauti. 

Eipä paljoa muuta tarvinnut tuo leipä pinnalleen kuin oikeaa voita sipaisun! Taivaallisen hyvää, sanoi tyttärenikin!

Joten lämmin kiitos alituiseen onnistuvalle Taikina-"hirmulle" ihan mahtavasta reseptistä! ;)